Näin rakennettiin Ylistaron kirkko

Näin rakennettiin Ylistaron kirkko

1830-luvulla Ylistaron puukirkko jäi aikalaisille ahtaaksi. Sen tilalle päätettiin rakentaa uusi. Vuonna 1846 arkkitehti Ernest Lohrmann piirsi ylistarolaisille kivikirkon, jossa on tilaa 2 600 hengelle. Rakennustyöt päätettiin aloittaa heti. Rakennusmestariksi palkattiin tunnettu kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski Kaustisilta. Kirkko rakennettiin vuosina 1847–1852. Myöhempiä sukupolvia on aina kiinnostanut, miten kirkko rakennettiin. Muistitiedot ja legendat ovat kirjavia.

Dokumenttielokuva Näin rakennettiin Ylistaron kirkko kertoo elokuvan keinoin kirkon rakennusvaiheet. Elokuva perustuu Ylistaron seurakunnan asiakirjoihin vuosilta 1842–1852, arkkitehti Lohrmannin piirustuksiin, luterilaiseen kirkkorakentamiseen perehtyneiden asiantuntijoiden ja nykyisen kappeliseurakunnan edustajien haastatteluihin. Elokuvan suunnittelija ja ohjaaja on Anssi Luoma, sen kuvaa ja äänittää Mika Koivusalo. Näillä näkymin elokuva saa ensiesityksensä Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalilla, Ylistaron Matin-Tuvassa, kuluvan vuoden lopulla. Festivaali saa avustusta Seinäjoen kaupungin hyvinvointilautakunnalta ja Alfred Kordelinin Seinäjoen kaupunkirahastolta. Muista mahdollisista avustuspäätöksistä kerromme tulevana kesänä.

Ylistaron kirkko täyttää tänä vuonna 170 vuotta. Sen rakentamisen historiaa kerrotaan ja tallennetaan ensimmäisen kerran elokuvan keinoin. Aalto-yliopiston ja muiden organisaatioiden tutkijat löytävät rakenteista vastauksia moneen, ihmisiä askarruttaneeseen kysymykseen. Kuvauksissa syntynyt materiaali voi myös auttaa kirkon ylläpidossa tulevina vuosina.

Aalto-yliopiston Mittauksen ja mallinnuksen instituutin (MeMo) tutkijat mittaavat Ylistaron kirkkoa 16.–17.5.2022. Aalto-yliopisto toimii huipputieteen, taiteen ja kulttuurin, tekniikan ja talouden aloilla. Lisäksi useilla projektiin osallistuvista on juuria Etelä-Pohjanmaalla. Pistepilvet ja kirkon eri osista tehdyt ja dokumenttielokuvaan valitut 3D-mallit tulevat näkymään osana dokumenttia. 3D-mittauksen ja mallinnuksen kuva-aineistoja käytetään muun kerätyn taustamateriaalin rinnalla. Tutkijoiden käytössä on useita eri mittalaitteita, joiden avulla Komia kirkko taltioidaan digitaalisesti. Mittalaitteet perustuvat digitaalifotogrammetriaan ja laserkeilaukseen sekä niiden automatisointiin. Fotogrammetria tarkoittaa kuvilta mittaamista välineenä erilaiset digitaalikamerat. Laserkeilauksessa lähetetty lasersäde palaa takaisin ja tuottaa kohteen sijaintitiedon. Kun laserpisteitä parhaimmillaan saadaan 2 miljoonaa sekunnissa, saadaan nopeasti ympäristöstä kattava 3D-malli. Kun laserkeilaus ja valokuvat yhdistetään, saadaan fotorealistisia malleja kohteista, jotka voidaan viedä helposti pelimoottoreihin jatkojalostusta varten. Teknologian kehittyessä sen hyödyntäminen on mahdollista nopeammin ja vaikkapa paikallisesti merkittävien kohteiden dokumentoinnissa.

On kiinnostavaa selvittää, miten tutkijoiden tuottamaa fotogrammetria- ja laserkeilauspohjaisia tarkkoja 3D-mitta-aineistoa voidaan hyödyntää osana dokumenttielokuvaa. Mielenkiintoista on myös se, kuinka paikallishistoria voidaan yhdistää eri asiantuntijoiden tiedon pohjalta kiinnostavasti osaksi Suomen lähihistoriaa.

Maanantaina keilataan Komia kirkko sisältä ja tiistaina on luvassa kirkon keilausta ulkopuolelta. Sää asettaa omat haasteensa kuvauksille, joten tätä ensimmäistä mittaustapahtumaa seuraa toinen mittaustapahtuma vielä kesän aikana.

Yhteistyön tavoitteena on kehittää tietomallintamisen menetelmiä digitaalitekniikkaa hyödyntämällä. Sillä yhdistetään esimerkiksi 3D-kaupunkimalleja, ihmisten liikkumista ja kohtaamista.

MeMo-instituutilla on pitkä historia yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaan toimijoiden kanssa 3D-teknologian (laserkeilauksen ja fotogrammetrian) hyödyntämisestä alueella. MeMo on erikoistunut myös tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen.

Anssi Luoma
Dokumenttielokuvan suunnittelija, ohjaaja, tuottaja
Filmiä ja valoa ry.
Elokuvateatteri Matin-Tupa
anssi.luoma@outlook.com
0505566183