Torstai 20.11.

Ohjaus: Risto Orko
Salajuonia, rakastumisia ja mustasukkaisuutta tarjoava seikkailuelokuva vie Saksaan ja siellä sotilaskoulutuksen saaneiden suomalaissankareiden edesottamuksiin.
Jääkärin morsian ilmestyi sodan alla. Siitä tuli valtavan suosittu ja oli Suomi-Filmin tuottoisin elokuva vuonna 1938. Myöhemmin elokuvan katsottiin olevan neuvostovastainen, joten se päätyi kiellettyjen elokuvien listalle. Sensuurista se vapautui vasta elokuussa 1986. Nykyään Jääkärin morsian nähdään osana suomalaisen elokuvan historiaa, jossa tosin ennakkoluulot ja antisemitismi nousevat vahvasti esiin.
Jääkärin morsian on toteutettu huolella, ajan vaatimusten mukaan. Päärooleja näyttelevien Tuulikki Paanasen, Kullervo Kalsken, Tuli Arjon, Ossi Elstelän ja Tauno Palon työn jälkeä katsoo kernaammin kuin tarinaa.
Kullervo Kalske esiintyi ensi kertaa valkokankaalla roolihahmonaan jääkärikorpraali Martti Kari. Tauno Palo teki omana debyyttinään saman roolin Kalle Kaarnan ohjaamassa filmatisoinnissa jo 1931, jonka alkuteksteissä hän esiintyy vielä nimellä Tauno Brännäs. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus perustuen Sam Sihvon näytelmään Jääkärin morsian (1921): Risto Orko.
Tuotanto: Suomi-Filmi/Matti Schreck.
Kuvaus: Marius Raichi. Leikkaus: Risto Orko.
Lavastus: Hannu Leminen.
Pääosissa: Tuulikki Paananen, Kullervo Kalske, Ritva Aro, Tuli Arjo, Tauno Palo, Ossi Elstelä.
Levittäjä: KAVI.
Kesto: 97 min.
Elokuvan alkukuvana nähtävä Suomen jääkärit (Suomi 1916, dokumentti) on Suomen Puolustus-voimain elokuva-arkiston toiseksi vanhin säilynyt elokuvakopio. Se sisältää ainutlaatuisia otoksia suomalaisista jääkäreistä Lockstedtin harjoituskentillä, Hampurin lähellä vuonna 1916.
Näytös torstaina 20.11. klo 18.15 – Liput 13 € (sis. lippu ja kahvi)
Jääkärin morsian ja Suomen jääkärit ovat osa Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry:n, Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan osaston ja elokuvateatteri Matin-Tuvan järjestämää 100 VUOTTA JÄÄKÄRILIIKKEEN SYNTYSANOISTA -iltaa.
Perjantai 21.11.
Ohjaus: Marko Äijö
Nightmare 2 – Painajainen jatkuu on komediallinen nuorisotrilleri, joka tapahtuu yhden viikonlopun aikana, kun kesäyöt ovat samettia ja lomasaarta ympäröivä meri kaunis ja vaarallinen…
Jiri on perustanut merelliselle lomasaarelle kesäbaarin. Hän kutsuu tutun kaveriporukan viettämään viikonloppua ystävien kesken. Saari on ihana, mutta murheelliset muistot nousevat Pepin mieleen, kun käy ilmi, että laivasta pudonneen Sampon pikkusisko Aino Kaukovaara on kesätöissä paikallisessa mökkikylässä. Saarella alkaa tapahtua outoja asioita ja Peppi tajuaa, että laivalla alkanut painajainen jatkuu. Kun yksi lomakylän työntekijä löytyy kuolleena, käy selväksi, että kostaja on nyt entistä verenhimoisempi. Pepin pahimmat pelot käyvät toteen, ja kaikki joutuvat kamppailemaan henkensä puolesta. Viekö paha voiton, vai loppuuko painajainen vihdoin? Lehdistömateriaali
Käsikirjoitus: Tiina Tanskanen ja Teemu Salonen.
Tuotanto: FremantleMedia Finland / Rea Stephany, Eerika Vermilä, Marko Äijö.
Kuvaus: Taksu Takkunen.
Leikkaus: Jyrki Keränen.
Lavastus: Kristiina Saha.
Musiikki: Karl Sinkkonen.
Pääosissa: Sara Parikka, Tero Tiittanen, Mikko Parikka, Hemmo Karja, Emil Hallberg, Tommi Taurula.
Levittäjä: SF Film Finland Oy.
Kesto: 77 min.
Näytös perjantaina 21.11. klo 18.00 (ennakkoensi-ilta) – Liput 10 €
– Elokuva pohjautuu MTV3-kanavan esittämään suomalaiseen draamasarjaan Salatut elämät. Ohjaaja ja vastaava tuottaja Marko Äijö vierailee näytöksessä ja alustaa yleisökeskustelun.

Ohjaus: André Téchiné
Tunnetun kasinon perijättären Agnès Le Roux’n katoaminen vuonna 1977 käynnisti Ranskan kuuluisimman ratkaisemattoman murhajutun. Nuori kapinallinen tapaili katoamisensa aikoihin pelimiehen maineessa ollutta lakimiestä, josta tulikin jutun pääepäilty heti tutkinnan alussa. Koska ruumista ei koskaan löydetty, epäilty pysyi vapaana vuosikymmeniä. Kasinokuningatar madame Le Roux (Catherine Deneuve) taisteli koko tämän ajan tyttärensä tapauksen selvittämiseksi ja laittoi likoon koko elämänsä.
André Téchiné on ohjannut ranskalaisia puhuttaneen tosielämän draaman kiehtovaksi elokuvaksi varakkaasta perheestä, intohimosta ja pitkään ratkaisemattomana pysyneestä rikoksesta. Lehdistömateriaali
Käsikirjoitus: Renée ja Jean-Charles Le Roux’n kirjan pohjalta André Téchiné, Jean-Charles Le Roux & Cédric Anger.
Tuotanto: Fidélité Films.
Kuvaus: Julien Hirsch.
Leikkaus: Hervé de Luze.
Musiikki: Benjamin Biolay.
Pääosissa: Catherine Deneuve, Guillaume Canet, Adèle Haenel.
Levittäjä: Cinemanse Oy.
Kesto: 116 min.
Näytös perjantaina 21.11. klo 20.30 (ennakkoensi-ilta) – Liput 8 €
Lauantai 22.11.

Ohjaus: Anna Odell
Taiteilijapiireissä tunnettu Anna Odell käsikirjoitti ja ohjasi debyyttielokuvansa kertoen kouluaikansa kipeistä kokemuksista kiusattuna oppilaana. Elokuva sai alkunsa, kun entiset luokkakaverit päättivät järjestää tapaamisen, mutta Annaa sinne ei kutsuttu. Odell kiteytti mieltä kalvaneet tuntonsa elokuvaksi, jossa hän kohtaa koulutoverinsa.
Elokuvan kaksiosainen rakenne on antanut ohjaajalle mahdollisuuden lähestyä tarinaansa monella eri tavalla. Alun fiktiivisessä osiossa Odell kuvailee entisten luokkatovereittensa juhlaa. Hän näyttelee itseään tuossa mielikuvituksen tuotteena syntyneessä kohtauksessa, jota ei koskaan tapahtunut – koska hän ei saanut tapaamiseen kutsua.
Koulun käytäviä pitkin toteutettujen kamera-ajojen kautta Odell sitoo dramatisoidut kohta-ukset todellisuuteen. Hän soittaa entisille koulukavereilleen kysyäkseen kouluaikaisia asioita ja voisivatko he kenties katsoa hänen luokkajuhla-aiheisen elokuvansa. Odell näyttelee itseään, mutta näyttelijät toteuttavat todellisuudessa käydyt keskustelut.
Luokkajuhla on täysosuma. Odell on rekonstruoinut muistikuviaan kohdatakseen menneisyytensä haamut. Hän kuvaa koulumaailmaa, jossa lapsi kokee helvetin. Se on liian monen lapsen kohtalo nykypäivänäkin.
Elokuvaprojekti on antanut Odellille perspektiiviä käsitellä arkaa ja traumatisoivaa aihetta ja auttanut käsittelemään kipupisteitä. Samalla hän on onnistunut luomaan jännittävän, viihdyttävän ja erittäin hyvin näytellyn elokuvan, joka ei varmaan ketään jätä kylmäksi. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Anna Odell.
Tuotanto: Mathilde Dedye.
Kuvaus: Ragna Jorming.
Leikkaus: Kristin Grundström.
Musiikki: Stefan Levin.
Pääosissa: Anna Odell, Sandra Andreis, Kamila Benhamza, Anders Berg.
Levittäjä: Cinema Mondo.
Kesto: 88 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 11.35 – Liput 8 €

Ohjaus: Carl von Haartman
Kotimainen mykkäelokuvien klassikko on jännäri, jossa velkaantunut paroni saa yllättävän rahavoiton. Hän lukee myös lehdestä Veran, venäläisen tanssijattaren ja entisen rakastettunsa vierailusta ja lähettää tälle kukkia. Kun he kohtaavat jälleen, rakkaus alkaa roihuta uudelleen.
Paroni saa pian huomata, että Vera on kiinnostunut sotilaallisista kohteista. Mikä on tämä nainen, joka haluaa nähdä kiellettyjä alueita? Onko hän kenties vakooja?
Korkein voitto toteutettiin kansainvälisistä elokuvista saatujen vaikutteiden mukaan, ja se onnistui hyvin ajan vaatimukset huomioon ottaen. Marita Nyrhinen
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti restauroi Korkeimman voiton vuonna 2000. Samalla siihen lisättiin Yrjö Hjeltin koostama säestys. Lopputulos on mykistyttävän hienoa katseltavaa ja kuunneltavaa, kotimaista mykkäelokuvanautintoa parhaimmillaan. Tällaisen kunnianosoituksen soisi mieluusti muillekin suomalaisille mykkäelokuvaklassikoille.
Käsikirjoitus: Carl von Haartman.
Tuotanto: Suomi-Filmi Oy.
Kuvaus ja leikkaus: Eino Kari.
Naamiointi: Hannes Kuokkanen.
Pääosissa: Carl von Haartman, Kerstin Nylander, Aku Korhonen, Erik Fröling, Ellen Sylvin, Eero Kilpi.
Levittäjä: KAVI.
Kesto: 88 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 13.30 – Liput 15 €
– näytöksen säestää 13 muusikon vahvuinen Seinäjoen kaupunginorkesteri, johtajanaan kapellimestari Tuomas Rousi

Ohjaus: Toni Kurkimäki
Pohjalainen pariskunta herää huhtikuiseen aamuun. Tuula voi pahoin mutta menee töihin pikkukaupungin E-liikkeeseen. Työtoveri huomaa iloisen perhetapahtuman. Sitten pamahtaa. Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen paineesta kauppaliikkeessäkin tuntuu.
Huhtikuinen aamu vuonna 1976 pysäytti valtakunnan, kun Suomen tuhoisin onnettomuus tapahtui. Tuon aamun tapahtuma antoi kehykset fiktiiviselle lyhytelokuvalle.
Käsikirjoittajat Toni Kurkimäki ja Roni Mäkinen ovat lähtöisin Lapualta. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Toni Kurkimäki, Roni Mäkinen.
Tuotanto: MR Orange Films / Pekka Pohjoispää.
Kuvaus ja leikkaus: Pekka Pohjoispää.
Äänitys: Joni Halola.
Lavastus: Raimo Santala.
Puvustus: Elina Vättö.
Kampaukset: Hanna Mäenpää.
Musiikki: Toni Kurkimäki.
Kesto: 14 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 15.30 – Ilmainen elokuvaesitys
– Elokuvan ohjaaja Toni Kurkimäki ja tuottaja Pekka Pohjoispää vierailevat näytöksessä ja alustavat yleisökeskustelun.

Ohjaus: Antti Heikki Pesonen
Antti Heikki Pesosen ensimmäinen pitkä elokuva Päin seinää saa ensi-iltansa 26. joulukuuta. Karhean draamakomedian pääosissa nähdään Armi Toivanen, Eero Ritala, Kai Lehtinen ja Mimosa Willamo.
Päin seinää saattaa yhteen joukon rouheita henkilöhahmoja, joiden elämä ei kulje kaikkein tavanomaisimpia ratoja. Kolmikymppinen Essi (Toivanen) on yksinhuoltaja, jonka pinna palaa herkästi. Asiaa ei helpota teini-ikäinen tytär Takku (Willamo), joka saa jatkuvasti kenkää koulusta. Takun opettaja Lasse (Ritala) on jämähtänyt menneisyyteen ja edelleen ihastunut nuoruudenheilaansa Essiin. Keski-ikäinen renttu Sakke (Lehtinen) saattaa puolestaan olla Essin isä. Hullunkurinen perhe on kasassa.
Vuonna 1982 syntynyt Antti Heikki Pesonen on ohjannut aiemmin sekä kotimaisesti että kansainvälisesti palkittuja lyhytelokuvia, kuten Korsoteoria, jonka pääosassa nähtiin niin ikään Armi Toivanen. Lehdistömateriaali / Manna Katajisto, Manna PR Ky
Käsikirjoitus: Antti Heikki Pesonen.
Tuotanto: Helsinki filmi Oy / Miia Haavisto.
Pääosissa: Armi Toivanen, Mimosa Willamo, Eero Ritala ja Kai Lehtinen.
Levittäjä: SF Film Finland Oy.
Kesto: 90 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 16.30 (ennakkoensi-ilta ja ensimmäinen julkinen esitys) – Liput 10 €
– Elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja Antti Heikki Pesonen vierailee näytöksessä ja alustaa yleisökeskustelun.

Ohjaus: Peter von Bagh
Juice Leskinen (1950–2006) oli Suomi-rockin kirkasta kalustoa, ja hänen huumorinsa ja nokkela kielenkäyttönsä on jäänyt elämään laulujen sanoituksissa.
Lähikuvassa: Juice Leskinen on yksi osa tv-sarjasta, jossa Peter von Bagh toi esiin suomalaisen pop-musiikin tunnetuimpia hahmoja. Von Bagh toteutti muusikon henkilökuvan, jossa artisti pääsee kertomaan itsestään omin sanoin ja jossa hänen musiikkinsa on läsnä.
Elokuvaesitys on kunnianosoitus viime vuonna Filmiä ja valoa -festivaalilla vierailleelle, syyskuussa kuolleelle Peter von Baghille. Elokuva tukee myös tuoreen Juice-kirjan, Risainen elämä esittelyä. Paikalla on kirjan tekijä Antti Heikkinen. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Peter von Bagh.
Tuotanto: Yleisradio / TV 2.
Pääosassa: Juice Leskinen.
Kesto: 34 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 19.00 – Liput 5 €
– Kirjailija Antti Heikkinen vierailee elokuvan näytöksessä ja keskustelee yleisön kanssa kirjastaan Risainen elämä. Juice Leskinen 1950-2006.
– Tuomas Lallukka ja Heli Pikkarainen-Lallukka esittävät lukijatapaamisessa elävää musiikkia.

Ohjaus: Aki Kaurismäki
Kauas pilvet karkaavat on Aki Kaurismäen Suomi-trilogian ensimmäinen osa. Trilogian toinen osa on Mies vailla menneisyyttä (2002) ja kolmas osa Laitakaupungin valot (2006). Kun Kaurismäki kirjoitti Kauas pilvet karkaavat, hän sijoitti päärooliin Matti Pellonpään. Kati Outisen näyttelemä Ilona ja Sakari Kuosmasen hahmo Melartin ovat tuttuja elokuvasta Varjoja paratiisissa. Pellonpään piti esittää Nikanderia. Kun Pellonpää kuoli, Kaurismäki kirjoitti pääroolit uusiksi.
Ratikkakuski Lauri (Kari Väänänen) joutuu työttömäksi. Sitten hovimestarina toimiva Ilona sanotaan irti, kun ravintoloitsija (Elina Salo) velkaantuu ja joutuu myymään paikkansa.
Elokuva on perusvireeltään kaihomielinen, mutta siinä on myönteinen asetelma ja asenne. Se käsittelee arkaa ja yhä ajankohtaista aihetta koskettavasti. Katsojan on helppo samastua, koska elokuva luo tyhjentävän ja realistisen kuvan meistä itsestämme. Siinä tavoitetaan herkimmät tunnetasot ja inhimillisyys. Minimalismin mestarina Kaurismäki toteuttaa kommunikoinnin pääasiassa ilmein ja elein.
Elokuvasta tuli kunnianosoitus Matti Pellonpäälle. Pienen lapsen kuva kirjahyllyn päällä kertoo, että Ilonalla ja Laurilla oli lapsi. Katse kuvaan viestii kipeitä tuntoja, joita käynti haudalla vahvistaa. Kuvan lapsi on Pellonpää, jolle elokuva on omistettu.
Rauli Badding Somerjoen herkkä laulelma, Pilvet karkaa, antoi elokuvalle puhuttelevan nimen laulun kertosäkeestä. Markus Allan teki comebackin elokuvan myötä. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Aki Kaurismäki.
Tuotanto: Sputnik Oy/ Aki Kaurismäki.
Apulaistuottaja: Klaus Heydemann.
Apulaisohjaaja: Erja Dammert.
Kuvaus: Timo Salminen.
Leikkaus: Aki Kaurismäki.
Lavastus: Markku Pätilä.
Puvustus: Tuula Hilkamo.
Pääosissa: Kati Outinen, Kari Väänänen, Elina Salo, Sakari Kuosmanen, Markku Peltola, Matti Onnismaa.
Levittäjä: Pirkanmaan elokuvakeskus.
Kesto: 97 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 21.00 – Liput 8 €
– Elokuvan apulaisohjaaja Erja Dammert vierailee näytöksessä ja alustaa yleisökeskustelun.
– Tuomas Lallukka ja Heli Pikkarainen-Lallukka esittävät elävää musiikkia.
Sunnuntai 23.11.
Ohjaus: Jean-Pierre Dardenne ja Luc Dardenne
Sandra on ollut sairauslomalla masennuksen takia. Kun hän on valmis palaamaan työelämään, hänelle ilmoitetaan, ettei häntä enää tarvita. Työtoverit ovat saaneet valita, ottavatko bonuksen, jolloin Sandra joutuu lähtemään.
Sandra onnistuu järjestämään uusintaäänestyksen. Sitä varten hän ryhtyy henkilökohtaiseen taisteluun kohdatakseen työtoverinsa ja ottaakseen selvää, miten he äänestäisivät. Sandralla on aikaa niukasti, vain kaksi päivää ja yksi yö vakuuttaa työtoverit siitä, että on moraalisesti oikein uhrata bonukset ja saada yksi hyvä työntekijä pysymään työpaikassaan.
Kuuluisat Dardennen veljekset pureutuvat yleiseurooppalaiseen problematiikkaan aikana, jolloin yritykset saneeraavat ja heittävät ihmisiä ulos. Elokuvan keskeisen selviytymistarinan ohella rinnalla kulkee useita hienoja mininäytelmiä, jotka kertovat kohtaloista yksilöiden tasolla. Muun muassa yksinhuoltajaäiti, muslimiperhe ja koeajalla työskentelevä musta nuorukainen tekevät päätöksen siitä, ollako solidaarinen vai ei, kun omat rahahuolet painavat. Jokaisen ovikelloa soittamansa oven takana Sandra joutuu alentumaan anellessaan itselleen elinkelpoisia oloja samalla ymmärtäen, miksi toiset työtoverit valitsivat rahan.
Elokuva kasvaa Sandran erityishuolista kertovasta tarinasta huomattavasti suuremmaksi ja syvällisemmäksi kuvaukseksi yhteiskunnan nykytilasta ja periksi antamattomuudesta. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Luc Dardenne ja Jean-Pierre Dardenne.
Tuotanto: Luc Dardenne, Denis Freyd ja Jean-Pierre Dardenne.
Kuvaus: Alain Marcoen.
Leikkaus: Marie-Hélène Dozo.
Pääosissa: Marion Cotillard, Fabrizio Rongione, Catherine Salée, Christelle Cornil.
Levittäjä: Cinema Mondo.
Kesto: 95 min.
Näytös sunnuntaina 23.11. klo 10.00 (ensi-ilta) – Liput 8 €
Ohjaus: John Curran
Tositapahtumiin perustuva Tracks kertoo australialaisesta Robyn Davidsonista, joka vaeltaa uskomattomat kolmisen tuhatta kilometriä halki Australian autiomaan.
1970-luvulla nuorella Robynilla on unelma vaeltaa jalkaisin valtavan autiomaan halki. Kysymykseen ’miksi’ hän osaa vain vastata, miksi ei. Hän kaipaa yksinäisyyttä, vain eläimiä seuranaan. Hän etsii suurempaa tarkoitusta sille, mitä elämä voisi hänelle tarjota.
Toteuttaakseen unelmansa Robyn tarvitsee rahaa ja kameleja. Hän oppii kesyttämään isot eläimet, mutta jotta matka taittuisi, hänen on taloudellisista syistä otettava National Geographic -lehden valokuvaaja dokumentoimaan matka. Siispä kaivattu yksinäisyys on uhattuna.
Tracks on matkan tehneen Robyn Davidsonin ja häntä näyttelevän Mia Wasikowskan elokuva, jännittävä ja väkevä kertomus oman tiensä etsimisestä. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Marion Nelson, perustuu Robyn Davidsonin elämäkertateokseen.
Tuotanto: Iain Canning, Emile Sherman.
Musiikki: Garth Stevenson.
Pääosissa: Mia Wasikowska, Adam Driver.
Levittäjä: Cinema Mondo.
Kesto: 106 min.
Näytös sunnuntaina 23.11. klo 12.00 – Liput 8 €

Ohjaus: Juha Rinnekari
21 vuotta kestäneen Suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu käytiin 300 vuotta sitten Isossakyrössä Napuella. Tuoreessa dokumentissa taustoitetaan sotaan ja Etelä-Pohjanmaalle johtaneisiin taisteluihin liittyviä syitä ja seurauksia. Sodan suurimmat tragediat koettiin Isossakyrössä, Ylistarossa, Laihialla ja Vähässäkyrössä.
Historian oppituntina toimivan elokuva koostuu erilaisesta kuvamateriaalista. Aiheeseen perehtyneet asiantuntijat, emeritusprofessori Heikki Ylikangas, professori Kustaa H.J. Vilkuna, reservin majuri Risto Knaapi ja kirjailija Kalervo Mielty antavat vankan tietopohjan. Monet tarinat ihmiskohtaloista noina vaikeina aikoina tuovat tapahtumat henkilökohtaiselle tasolle.
Elokuvaa havainnollistavat muun muassa piirrokset ja kartat sekä Teatteri Kyröön näyttelijävoimin toteutetut fiktiiviset jaksot. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Juha Rinnekari, Manne Heikkilä, Matti Loukola, Sirkku Rinnekari.
Tuotanto: Futuri Filmi/ Juha Rinnekari, Sirkku Rinnekari.
Kuvaus: Juha Rinnekari.
Äänitys: Juha Rinnekari.
Leikkaus: Juha Rinnekari.
Grafiikka, animaatiot, värimäärittely: Jussi Pernaa.
Haastattelut: Matti Loukola.
Kertoja: Manne Heikkilä.
Puvustus: Ulla Åby/Sedu, Aune Lehtonen/Teatteri Kyröö.
Musiikki: Mikko Tamminen.
Ilmakuvat: Hannu Lehtorinta.
Esiintyjät: Rautpohjan tykkikerho, Oravais historiska förening rf, Teatteri Kyröö.
Haastatellut: Risto Knaapi, Kalervo Mielty, Kustaa H.J. Vilkuna, Heikki Ylikangas, Matti Loukola, Eila Tuominen.
Kesto: 75 min.
Näytös sunnuntaina 23.11. klo 14.15 (ensi-ilta) – Liput 10 €
– Käsikirjoittaja, ohjaaja Juha Rinnekari ja kirjailija Kalervo Mielty vierailevat näytöksessä ja alustavat yleisökeskustelun.

Ohjaus: Dome Karukoski
Antti Litjan tähdittämä Mielensäpahoittaja on ollut syksyn menestys elokuvateattereissa. Alun perin Tuomas Kyrön radiokuunnelmasarjaksi luoma monologiteos siirtyi sittemmin myös teattereiden näyttämöille, kirjallisuuteen ja lopulta elokuvaan.
Litja esittää vanhan polven pappaa, jolle nykyajan teknologia monine härpäkkeineen on täysin vierasta. Väistämättä hän törmää urbanisoituneeseen elämänmenoon.
Koska monologi ei toimisi elokuvassa kovin vakuuttavasti, päätettiin elokuvaan kehitellä muitakin hahmoja, jotka ovat muissa yhteyksissä esiintyneet vain Mielensäpahoittajan kirjoituksissa. Heistä tärkeimmät ovat Mielensäpahoittajan poika ja miniä.
Kun Mielensäpahoittaja loukkaa jalkansa, hän menee lepäämään poikansa kotiin muutaman päivän ajaksi. Siitä ei meinaa tulla mitään, kun hänen on vaikea sopeutua liian moderniin meininkiin. Myös talon isäntäväellä on sopeutumisongelmia. Tuloksena ei voi olla muuta kuin kommelluksia.
Koskettavan Mielensäpahoittajan vitsikäs dialogi uppoavaa erityisesti iäkkäämpään maaseutukatsojaan. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Dome Karukoski, Tuomas Kyrö.
Tuotanto: Solar Films / Markus Selin, Jukka Helle.
Kuvaus: Pini Hellstedt.
Leikkaus: Harri Ylönen.
Pääosissa: Antti Litja, Mari Perankoski, Iikka Forss.
Levittäjä: Nordisk Film.
Kesto: 104 min.
Näytös sunnuntaina 23.11. klo 16.00 – Liput 8 €
– Näyttelijä Iikka Forss – elokuvassa Mielensäpahoittajan poika – vierailee näytöksessä ja alustaa yleisökeskustelun.

Ohjaus: John Lee Hancock
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo tarinan siitä, miten sateenvarjolla lentelevä lastenhoitaja Maija Poppanen irtautuu kirjan sivuilta ja konkretisoituu rakastetuksi elokuvahahmoksi.
Kun Walt Disneyn tyttäret pyytävät isäänsä tekemään elokuvan P.L. Traversin kirjoittaman Maija Poppasen pohjalta, lupaus on lunastettava. Vaikeat neuvottelut alkavat, kun Disney alkaa ylipuhua kirjailijaa myymään filmioikeudet. Satuhahmon luonut Travers ei nimittäin ole aivan helppo persoona. Kun kirjailija lupautuu vihdoin filmatisointiin, alkaa yksityiskohtien hionta. Aika kuluu, eikä valmista saada, sillä itsepäinen ja teräväkielinen Travers haluaa määrätä kaikesta. Hermoja repivät sopimusneuvottelut eivät ota loppuakseen.
Pari vuosikymmentä kului, ja vihdoin vuonna 1964 Walt Disney lunasti lupauksensa tyttärilleen, kun Maija Poppanen nähtiin ensi kertaa valkokankailla pääosissa Julie Andrews ja Dick van Dyke. Valkokankaan musikaaliklassikko oli syntynyt.
Tom Hanks elokuvamoguli Walt Disneyn roolissa ja Emma Thompson oikuttelevana kirjailijana tekevät työnsä herkullisesti. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Kelly Marcel ja Sue Smith.
Tuotanto: Ian Collie, Alison Owen, Philip Steuer.
Kuvaus: John Schwartzman.
Leikkaus: Mark Livolsi.
Musiikki: Thomas Newman.
Pääosissa: Emma Thompson, Tom Hanks, Colin Farrell, Annie Rose Buckley, Ruth Wilson, Paul Giamatti.
Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures Finland.
Kesto: 125 min.
Näytös sunnuntaina 23.11. klo 18.30 – Liput 8 €