Perjantai 20.11.
Suomi 2015
Ohjaus: Jouko Aaltonen
Tunteiden temppelit kertoo tunteen palolla suomalaisen elokuvateatteritoiminnan tarinaa. Elokuva herättää vielä hetkeksi monet jo puretut ja lopetetut teatterit mutta valaa myös uskoa siihen, että kaikkea ei ole menetetty. Isommat toimijat ja pienet perheyritykset pyörittävät elokuvia. Tähän mennessä mitkään uudet formaatit eivät ole vielä ”tappaneet” kokemusta katsoa elokuvia yhdessä.
Jouko Aaltonen on etsinyt hienoja arkistofilmejä ja haastatellut teattereiden henkilökuntaa ja yrittäjiä. Hän on herättänyt henkiin noin sadan vuoden vanhan taide- ja viihdemuodon kerratakseen jokseenkin koko elokuvaesityksen historian. Äänen saavat muutamat elokuvateatterisuvut, kuten Ylistarossa jo neljännessä polvessa toimiva Luoman suku.
Tunteiden temppelit kertoo, kun uusi teknologia otti pikku hiljaa valtaa aina 60-luvulta lähtien, ensi tv:n, sittemmin kotilaitteiden yleistyttyä. Elokuva kertoo 35 mm:n filmin pitkästä aikakaudesta ja tuon nostalgisen ja valovoimaisen materiaalin häviämisestä, kun uusi digitaalinen tekniikka otti nopeasti paikkansa teattereiden konehuoneissa. Toisaalla uusi tekniikka virkisti toimintaa, toisaalla se oli teattereiden tuho. Monet elokuvateatterisalit ovat muuntautuneet milloin urheilun, milloin uskonnollisten tai muiden ryhmien käyttöön. Monta kaunista salia on purettu.
Elokuvaa on kuvattu usean vuoden ajan eri puolilla Suomea, Ylistaron lisäksi mm. Vaasassa, Jalasjärvellä, Forssassa ja Vehmaalla sekä muutamassa isommassa kaupungissa. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Toni Puurtinen, Henri Waltter Rehnström ja Jouko Aaltonen.
Kuvaus: Timo Peltonen.
Leikkaus: Tuuli Kuittinen.
Äänisuunnittelu: Martti Turunen.
Musiikki: Robi Godzinsky ja Markku Kopisto.
Tuotanto: Illume Oy.
Levitys: Pirkanmaan elokuvakeskus / PEK.
Kesto: 83 min.
Näytös perjantaina 20.11. klo 17.30 (ennakkoesitys) – Liput 10 €
– vieraana ohjaaja Jouko Aaltonen
Suomi 2015
Ohjaus: Teppo Airaksinen
Janne (Jussi Vatanen) ja Inari (Pamela Tola) ovat saaneet perheenlisäystä. Kun etelään muuttanut Räihänen (Timo Lavikainen) saapuu Marjukan (Miia Nuutila) kanssa kylään, haluavat naiset lähteä viettämään riehakasta tyttöjen iltaa. Miehet jäävät vastentahtoisesti 1-vuotiaan Lumin lapsenvahdeiksi.
Jannen mielestä Lumi on niin sikeäuninen, että hänen kanssaan voi hyvin lähteä kotoa Ylläkselle juhlimaan häitä. Matkalla on kuitenkin pari muuttujaa ja kohta Lapin yöttömässä yössä etsitään jotain digiboksia kallisarvoisempaa ja nopealiikkeisempää.
Samaan aikaan naiset ovat liekeissä Inarin exän pikku-Mikon (Kari Ketonen) omistamassa loistohotellissa – ja mitä tapahtuu tyttöjen illassa, jää tyttöjen iltaan.
Loisteliaan ruskan aikaan tapahtuvassa menestyskomedian jatko-osassa tavataan myös uusia kasvoja, kuten Kämäräinen (Santtu Karvonen) ja Sekis (Joonas Nordman). Toki matkalla kohdataan vanhojakin tuttuja, esimerkiksi legendaariset Kittilän runkkarit ja aina luotettava auto, vanha kunnon TIS-51. Lehdistömateriaali
Käsikirjoitus: Pekko Pesonen.
Tuotanto: Olli Haikka ja Jarkko Hentula / Yellow Film & TV.
Pääosissa: Jussi Vatanen, Pamela Tola, Timo Lavikainen, Miia Nuutila, Kari Ketonen, Santtu Karvonen, Joonas Nordman..
Levitys: Nordisk Film.
Kesto: 90 min.
Näytös perjantaina 20.11. klo 19.40 – Liput 10 €
– Vieraina ohjaaja Teppo Airaksinen ja tuottaja Jarkko Hentula
– Huom. Ylistaron nuorisotalo Kyttikseltä kaverin kanssa elokuviin: kaksi henkilöä yhdellä lipulla!
Lauantai 21.11.
Левиафан, Leviathan / Venäjä 2014
Ohjaus: Andrey Zvyagintsev
Venäläisen draamaelokuvan tapahtumat sijoittuvat erääseen Barentsin meren niemimaan pikkukaupunkiin. Keskiössä on uusperheen isä, autokorjaamoa pitävä Kolya, joka pyrkii taistelemaan parhaansa mukaan korruptoitunutta pormestaria, Vadin Shelevyatia vastaan. Tämä nimittäin havittelee Kolyan maita saadakseen itselleen huvilapaikan. Kun Kolya ei halua myydä maitaan, Vadimilla on kovemmat keinot nujertaa vastustajansa. Kolya ei tahdo saada apua edes Moskovasta saapuneelta lakimiesystävältään.
Elokuvan nimi, Leviathan, tarkoittaa valasta ja myyttistä merihirviötä mutta se viittaa myös 1600-luvulla eläneen filosofi Thomas Hobbesin teokseen, jossa hän pohtii vallanpitäjien ja kansan välisiä suhteita.
Useasti palkittu, Oscar-ehdokkaanakin ollut Leviathan on upeasti kuvattu teos, joka kritisoi poikkeuksellisella tavalla Venäjän nykytilaa. Se sai maan kulttuuriministerin sen verran raivon partaalle, että säädettiin laki, jotta vastaavaa kritiikkiä ei pääsisi maassa enää syntymään. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Oleg Negin, Zvyagintsev.
Kuvaus: Mikhail Krichman.
Leikkaus: Anna Mass.
Musiikki: Philip Glass.
Pääosissa: Alexey Serebryakov, Elena Lyadova, Vladimir Vdovitchenkov, Roman Madyanov, Anna Uko-lova, Alexey Rozin, Sergey Pokhodaev.
Levitys: Cinema Mondo.
Kesto: 142 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 10.00 – Liput 8 €
Suomi 2015
Ohjaus: Tytti Kuusinen
Pohjanmaan univormu eli elokuva jussipaidasta on syntynyt osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden opiskelijoiden dokumenttikurssia. Tytti Kuusinen, Onni Venäläinen ja Tiia Koivuaho syventyvät lyhytdokumentissaan jussipaidan ja kuosin historiaan, nykyiseen tilanteeseen ja brändäykseen, johdatellen katsojan miettimään pohjalaisuutta.
– ”Olemme haastatelleet dokumenttiin jussipaidan tutkijoita, pitäjiä, valmistajia, myyjiä, brändin jalostajia ja muusikoita Etelä-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla.” Tytti Kuusinen
Ohjaus, leikkaus, toimitus: Tytti Kuusinen.
Kuvaus, leikkaus, äänitys: Onni Venäläinen.
Äänitys: Tiia Koivuaho.
Kesto: 20 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 13.00 (ensi-ilta) – Liput 5 €
– vieraina dokumentin ohjaaja Tytti Kuusinen ja työryhmän jäsenet Onni Venäläinen sekä Tiia Koivuaho
Suomi 2015
Ohjaus: Anssi Luoma
Sinikka ja Sauli Hautamäki ryhtyivät yrittäjiksi ja avasivat oman kaupan – Ylistaron Halpa-Aitan – Ylistaron kirkonkylään, Iivarin liiketaloon, syksyllä 1967. Pieni huone oli täynnä halpaa ja yksinkertaista tavaraa, sellaista jota asiakkaat halusivat ostaa.
Elokuva kertoo kauppiaasta, itsenäisestä yrittäjästä Sinikka Hautamäestä, joka on 48 vuodessa persoonallaan, taidoillaan ja ahkeruudellaan luonut Halpa-Aitasta, sen palveluista ja tavaravalikoimasta kaupan, jota ei voi jäljitellä. Halpa-Aitta – Halvis – on kokemus, joka vetää asiakkaita monesta maakunnasta.
Nykyään päävastuun yrityksestä kantaa Sinikan tytär, Jaana Hautamäki, joka pitää kaupan vaatevalikoimat muotimaailman hermolla. Elokuva antaa vastauksia siihen, kuinka yritys voi maaseudulla – naapurikaupungin kauppakeskuksien katveessa – pärjätä.
Käsikirjoitus: Anssi Luoma.
Suunnittelu: Anssi Luoma.
Tuotanto: Filmiä ja valoa.
Kuvaus: Mika Koivusalo.
Äänitys: Mika Koivusalo.
Leikkaus: Mika Koivusalo.
Kesto: 45 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 14.00 ja sunnuntaina 22.11. klo 14.00 (ensi-ilta) – Liput 10 €
– vieraina Sinikka Hautamäki ja Jaana Hautamäki
Suomi 2015
Ohjaus: Mika Koivusalo
Musiikillinen dokumenttielokuva kertoo urkuri Markku Ketolan (1945–1985) elämänkaaren. Markku Ketola oli lähtöisin Ylistarosta, ja hän aloitti urkujensoiton Ylistaron ”Komian kirkon” uruilla. Valmistuttuaan Sibelius-akatemiasta vuonna 1968 hän toimi Porvoon tuomiokirkossa kanttorina ja urkurina.
Markku oli Suomen merkittävin kansainvälinen konserttiurkuri, hän konsertoi jatkuvasti kotimaan lisäksi Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossakin. Markku oli tunnettu soittotekniikastaan ja vahvoista musikaalisista tulkinnoistaan. Hänen opettajansa oli Tauno Äikää. Markun elämä katkesi yhtäkkisesti ja traagisesti kesken konserttimatkan Ranskassa. Hän meni 17.10.1985 uimaan Välimereen, merivirta imaisi hänet mukaansa ja hän hukkui.
Elokuvan runkona toimii ranskalaisen urkurin ja säveltäjän Louis Viernen (1870–1937) tunnetuin urkuteos Carillon de Westminster (Westminsterin kellot). Elokuvan läpi soiva esitys Viernen teoksesta on äänitetty samana syksynä, 1985, jolloin Markku menehtyi. Teoksen soittaa Petri Koivusalo. Hän oli Markun oppilas ja oli ensimmäisen opiskeluvuotensa 1984–1985 aikana työstänyt teosta Markun kanssa.
Äänitys on tehty Olarin kirkossa Espoossa, ja se on yksi otto, läpisoitto. Äänityksen teki Petrin veli Mika, alun perin huvikseen, muistoksi. Kesällä 2015 Mikalle syntyi idea tehdä Markusta lyhyt dokumentti, sillä Markku täyttäisi tänä syksynä 70 vuotta. Elokuvan ”käsikirjoitus” oli alusta alkaen selvä: tuo 30 vuotta vanha äänitys. On kuin Markku olisi itse ollut vaikuttamassa elokuvan syntyyn. Mika Koivusalo
Ohjaus ja toteutus: Mika Koivusalo.
Musiikki: Louis Vierne, Johann Sebastian Bach, Oskar Merikanto.
Musiikin esittäjät: Petri Koivusalo, Markku Ketola.
Musiikin äänitys: Mika Koivusalo, Markku Lulli-Seppälä.
Kesto: 20 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 15.30 – Liput 5 €
– Vieraana ohjaaja Mika Koivusalo
Suomi 2015
Ohjaus: Klaus Härö
Tositapahtumiin pohjautuva Miekkailija kertoo universaalin ja ajattoman tarinan Viron lähimenneisyydestä.
Nuori ja tuntematon Endel Nelis on päätynyt 1950-luvulla sodan jälkeen neuvostovirolaiseen pikkukaupunkiin, Haapsaluun opettamaan liikuntaa. Endel säilyttää vanhaa miekkaansa koulun komerossa. Hän on ollut mestari tuon urheiluvälineen hallinnassa.
Eräänä päivänä utelias koululaistyttö Marta näkee miekkaa käsittelevän Endelin. Tyttö tahtoo heti oppia taitoja. Koska Endel on saanut tehtävän järjestää koululaisille virkistystoimintaa, hän panee ilmoituksen miekkailunopetuksen alkamisesta. Voimistelusali on täynnä lapsia.
Intohimoisen opetuksen tuloksena koululaisten taidot karttuvat, ja heistä muodostetaan joukkue Leningradissa järjestettäviin turnajaisiin. Endel kohtaa menneisyytensä haamut ja joutuu miettimään, voiko hän lähteä matkalle. Hän ottaa riskin, vaikka koulun rehtori on selvittänyt salaperäisen opettajansa menneisyyttä. Endel arvelee, että uskaltautuminen ihmisten ilmoille palkitsee jotenkin.
Kuten aikaisemmat Härön elokuva, myös Miekkailija sijoittuu menneisyyteen. Tematiikka pienen ihmisen olemassaolon oikeutuksesta yhteisössä on läsnä Härön elokuvissa. Endel on aikuinen, mutta hän on maailmassa yksin, epäillen, voiko keneenkään luottaa.
Häröllä on ihmeellinen taito liikuttaa katsojaa. Visuaalisesti kauniissa, lapsillekin sopivassa elokuvassa on herkkiä tunnelmakuvia. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Anna Heinämaa.
Tuotanto: Making Movies Oy / Kai Nordberg, Kaarle Aho, Ivo Felt, Jörg Bundschuh.
Kuvaus: Tuomo Hutri.
Musiikki: Gert Wilden Jr.
Lavastus: Jaagup Roomet.
Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen.
Leikkaus: Tambert Tasuja, Ueli Christen.
Maskeeraus: Tiina Leesik.
Äänisuunnittelu: Peter Riegel, Maik Siegle.
Casting: Piret Toomvap.
Pääosissa: Märt Avandi, Ursula Ratasepp, Hendrik Toompere.
Levitys: Nordisk Film.
Kesto: 99 min.
Näytös lauantaina 22.11. klo 16.30 – liput 8 €
Suomi 2002
Ohjaus: Aki Kaurismäki
Mies vailla menneisyyttä on Aki Kaurismäen Suomi-trilogian toinen osa. Niin tämä kuin viime vuonna Filmiä ja valoa -festivaalilla nähty Kauas pilvet karkaavat ovat itsenäisiä teoksia. Niitä sitoo teema: yhteiskunnan marginaali-ihmisten karu todellisuus. Kauas pilvet karkaavat kertoo pienen ihmisen kohtalosta työttömyyden kourissa. Mies vailla menneisyyttä pureutuu asunnottomuuden ahdinkoon.
Elokuvan antisankari (Markku Peltola) saapuu Helsinkiin matkalaukkunsa kanssa töitä etsimään kuten niin moni muukin maaseudun kasvatti. Mutta sattumus astuu peliin. Väkivaltaisessa ryöstössä katoaa omaisuus ja identiteetti, sillä papereiden ja yleiskunnon lisäksi muisti menee. Mies joutuu alueelle, jossa majailee asunnottomia. Häikäilemätön hyväksikäyttö ja markkinatalouden voimat vallitsevat köyhälistön parakkiyhteiskunnassa siinä missä modernissa bisnesmaailmassakin. Parakin vuokraajalta (Sakari Kuosmanen) liikenee käytännön ohjeita, lähinnä sarkastisesti, selviytymistä varten – ja kaikella on korkea hinta. Yhteisössä vallitsee kuitenkin jonkin sortin yhteishenki ja solidaarisuus; naapurin perhe, isäntänä Juhani Niemelä, antaa pyyteettömästi ruokaa ja muuta apua. Pelastusarmeijan soppahetkestä muodostuu tärkeä sosiaalinen hetki. Siellä kohtalon koettelemat ihmiset tapaavat toisiaan. Mieskin. Hänen ja pelastusarmeijan majatalossa asuvan Irman (Kati Outinen) välille syntyy yhteys.
Kaurismäki käsittelee aihettaan lämmöllä ja lempeällä huumorilla. Hänen henkilöhahmonsa ovat heikkouksistaan huolimatta luonteenlujia persoonallisuuksia, eivät stereotyyppejä. Hahmot pysyvät huippulahjakkaiden näyttelijöiden ja herkkävireisen henkilöohjauksen ansiosta hienosti koossa. Annikki Tähti laulaa Poutahaukat-yhtyeen esittämän pelastusarmeijan bändin solistina ikimuistoiset Pieni sydän ja Muistatko Monrepos’n. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Aki Kaurismäki.
Tuotanto: Sputnik Oy / Aki Kaurismäki.
Kuvaus: Timo Salminen.
Leikkaus: Timo Linnasalo.
Lavastus: Markku Pätilä, Jukka Salmi.
Pääosissa: Markku Peltola, Kati Outinen, Juhani Niemelä, Sakari Kuosmanen, Esko Nikkari.
Levittäjä: Pirkanmaan Elokuvakeskus / PEK.
Kesto: 97 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 18.30 – Liput 8 €
– Ennen elokuvaa esitelmä Näyttelijä Esko Nikkari yrittäjänä Aki Kaurismäen elokuvissa.
Suomi 2015
Ohjaus: Arto Halonen
Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli ja valmistautui tekemään massamurhia. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut ”fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen akateeminen tutkija ja arvostettu tieteellinen asiantuntija, minkä kautta hän on perehtynyt massamurhiin peilaten myös omia kokemuksiaan niihin. Tältä pohjalta Lauri on luonut teorian ”valkoisesta raivosta”.
Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin.
Elokuvassa seurataan Laurin tarinaa; kuinka hänestä tuli valkoisen raivon kantaja ja kuinka hän tiedostamisen ja oman aktiivisuutensa avulla selviytyi lopulta raskaasta taakastaan. Lehdistömateriaali
Käsikirjoitus: Arto Halonen.
Kuvaus: Mika Orasmaa, Peter Flinckenberg.
Äänisuunnittelu: Kirka Sainio.
Leikkaus: Otto Heikola.
Tuotanto: Art Films production / Arto Halonen.
Levitys: VL Media Oy.
Kesto: 73 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 20.45 (ennakkoesitys) – Liput 10 €
USA 2015
Ohjaus: Robert Zemeckis
Philippe Petit hiipi vuonna 1971 erään päivän varhaistunteina ystävineen Notre Damen katedraaliin ja viritti vaijerin kirkon tornien väliin. Auringon noustua mies käveli vaijeria pitkin tornista toiseen häkellyttäen pariisilaiset. Petit pidätettiin. Pari vuotta myöhemmin hän teki tempun Australiassa ja tallusteli kuuluisan Harbour Bridge -sillan tornista toiseen. Hänet pidätettiin. Hurjempaa oli tulossa.
Kun Petit luki lehdestä, että New Yorkiin rakennettaisiin maailman korkeimmat rakennukset, World Trade Centerin kaksoistornit, intohimo iski; noiden kahden valtavan rakennuksen välissä oli käveltävä. Huolellisen suunnittelun tuloksena hän toteutti 45-minuutisen, päätähuimaavan performanssin. Silminnäkijät eivät olleet uskoa. Esityksen jälkeen: pidätys.
Tempauksesta tehtiin dokumenttielokuva Man on Wire (2008). Se voitti parhaan dokumenttielokuvan Oscarin. Nyt tarina WTC:n tornien valloittamisesta on fiktiivisenä, 3D-elokuvana.
The Walk on täysverinen jännityselokuva, jossa on käytetty kaikki ne keinot, joista kunnon trillerit on rakennettu. Ainoa rikos tällä kertaa on se, että kiihkeät nuoret haluavat toteuttaa unelmansa. Ei siis ole varsinaisia roistoja, ammuskelua eikä infernaalista takaa-ajoa.
Elokuva noudattelee mukavasti Philippe Petit’n ja hänen ystäviensä kertomuksia. Valokuvin ja kaitafilmein dokumentoitu tapahtuma antoi kuvakulmia myös Zemeckisin ohjaamalle elokuvaversiolle, jossa erikoisefektejä ei ole säästelty. Korkeanpaikankammoisten jalat tutisevat. Jossain määrin ns. kieli poskella, vitsikkäästi toteutettu elokuva kunnioittaa niin amerikkalaista unelmaa ja New Yorkia kuin myös terroristien tuhoamia kaksoistorneja. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Rebecca Lenkiewicz, Paweł Pawlikowski.
Tuotanto: ImageMovers, Sony Pictures Entertainment, TriStar Produc-tions. Perustuu Philippe Petit’n kirjaan “To Reach the Clouds”.
Kuvaus: Dariusz Wolski.
Leikkaus: Jeremiah O’Driscoll.
Musiikki: Alan Silvestri.
Erikoisefektit: Andy Antoine, Ryal Cosgrove, Marc Reichel.
Pääosissa: Joseph Gordon-Levitt, Ben Kingsley, Charlotte Le Bon, James Badge Dale.
Levitys: The Walt Disney Company Nordic.
Kesto: 123 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 22.15 – Liput 10 €
Sunnuntai 22.11.
Puola 2013
Ohjaus: Pawel Pawlikowski
Eletään 1960-lukua Puolassa. Idalla ei ole vanhempia, joten hän on kasvanut katolisessa luostarissa. Elämän kokemukset ja kokemattomuudet ovat jättäneet jälkensä nuoreen naiseen. Viikkoa ennen kun Ida on jättämässä taakseen luostarielämän, hän saa kuulla, että hänellä on sittenkin sukulainen, täti äidin puolelta. Niinpä Ida suuntaa matkansa kohti ainoaa tietämäänsä sukulaista. Siitäpä avautuu aivan uusi maailma.
Täti on tuomari ja vapaa nainen, joka polttaa tupakkia ja juo melkoisesti. Häneltä katolinen Ida saa kuulla, että oikeastaan hän onkin Anna ja juutalainen. Yhdessä nämä kaksi naista lähtevät matkalle ottaakseen selvää, minne kaikki sukulaiset häipyivät.
Pawel Pawlikowski kuvaa kauniisti vaikeita inhimillisiä kokemuksia, joita menneisyyden kokemukset voivat aiheuttaa. Mustavalkoisen elokuvan kuvakieli vaihtelee rankan realistisen ja 60-luvulta tutun tyylin välillä.
Ida on yksi 2000-luvun elokuvallisia helmiä, ja se voitti vuoden parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin sekä maineikkaan European Film Award -kisan seuraavissa kategorioissa: vuoden paras elokuva, People’s Choice Award: vuoden paras elokuva, paras ohjaus, paras käsikirjoitus ja paras kuvaus. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Rebecca Lenkiewicz, Paweł Pawlikowski.
Tuotanto: Soloban/Eric Abraham, Piotr Dzieciol, Ewa Puszczynska.
Musiikki: Kristian Eidnes Andersen.
Kuvaus: Lukasz Zal, Ryszard Lenczewski.
Leikkaus: Jaroslaw Kaminski.
Pääosissa: Agata Kulesza, Agata Trzebuchowska, Dawid Ogrodnik.
Levittäjä: Cinema Mondo.
Kesto: 80 min.
Näytös sunnuntaina 22.11. klo 10.15 – Liput 8 €
Suomi 2015
Ohjaus: Jörn Donner
Poikkeuksellisella tavalla rakennettu elokuva vie tunnetun yritysjohtajan, Marimekon luoneen Armi Ratian maailmaan. Minna Haapkylä on Armi, mutta vain näytelmässä jota hänen esittämänsä näyttelijä Maria esittää.
Ollaan siis teatterin lavalla, kun teatteriseurue harjoittelee esitystä, jonka keskushenkilö on Armi Ratia. Haapkylän Maria pohtii, millainen Armi oikeastaan oli, sillä hänestä on olemassa monenlaisia näkemyksiä.
Donnerin elokuva on virkistävän erikoinen tulkinta erään merkkihenkilön elämästä olematta missään tapauksessa perinteinen elämäkertaelokuva. Tarina tarinassa on rohkea valinta, kun yleisö helposti odottaa tunnetun henkilön elämästä hieman perinteisempää tulkintaa.
Tällä kertaa riskinotto on kannattanut. Elokuvassa päästään ristiriitaisenakin tunnetun Armi Ratian maailmaan, ja hänen elämänsä tulee kerratuksi hienolla tavalla, jossa Marimekon värikäs ilme on läsnä koko ajan. Armi elää! muotoutui monitasoiseksi draamaksi, jossa Haapkylän roolityöllä on iso painoarvo. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Karoliina Lindgren.
Kuvaus: Hannu-Pekka Vitikainen.
Lavastus: Otso Linnalaakso.
Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen.
Maskeeraussuunnittelu: Pia Mikkonen.
Leikkaus: Klaus Grabber.
Äänisuunnittelu: Karri Niinivaara.
Pääosissa: Minna Haapkylä, Hannu-Pekka Björkman, Laura Birn, Rea Mauranen.
Tuotanto: Misha Jaari, Mark Lwoff / Bufo.
Levittäjä: B-Plan Distribution.
Kesto: 84 min.
Näytös sunnuntaina 22.11. klo 11.45 – Liput 8 €
Suomi 2015
Ohjaus: Anssi Luoma
*** HUOM. Näytös on loppuunmyyty ennakkovarausten perusteella. Lisää näytöksiä ensi viikolla – katso www.matin-tupa.fi. ***
Sinikka ja Sauli Hautamäki ryhtyivät yrittäjiksi ja avasivat oman kaupan – Ylistaron Halpa-Aitan – Ylistaron kirkonkylään, Iivarin liiketaloon, syksyllä 1967. Pieni huone oli täynnä halpaa ja yksinkertaista tavaraa, sellaista jota asiakkaat halusivat ostaa.
Elokuva kertoo kauppiaasta, itsenäisestä yrittäjästä Sinikka Hautamäestä, joka on 48 vuodessa persoonallaan, taidoillaan ja ahkeruudellaan luonut Halpa-Aitasta, sen palveluista ja tavaravalikoimasta kaupan, jota ei voi jäljitellä. Halpa-Aitta – Halvis – on kokemus, joka vetää asiakkaita monesta maakunnasta.
Nykyään päävastuun yrityksestä kantaa Sinikan tytär, Jaana Hautamäki, joka pitää kaupan vaatevalikoimat muotimaailman hermolla. Elokuva antaa vastauksia siihen, kuinka yritys voi maaseudulla – naapurikaupungin kauppakeskuksien katveessa – pärjätä.
Käsikirjoitus: Anssi Luoma.
Suunnittelu: Anssi Luoma.
Tuotanto: Filmiä ja valoa.
Kuvaus: Mika Koivusalo.
Äänitys: Mika Koivusalo.
Leikkaus: Mika Koivusalo.
Kesto: 45 min.
Näytös lauantaina 21.11. klo 14.00 ja sunnuntaina 22.11. klo 14.00 (ensi-ilta) – Liput 10 €
– vieraina Sinikka Hautamäki ja Jaana Hautamäki
Suomi 2015
Ohjaus: Antti J. Jokinen
Katja Ketun romaaniin perustuva elokuva vie Lapin sotaan. Suomalainen kätilö Helena ja suomalaisen taustan omaava saksalaissotilas Johannes kohtaavat sodan epäinhimillisissä olosuhteissa, ja rakastuminen on väistämätön.
Sodan tylyt tapahtumat sijoittuvat etupäässä vankileirille. Siellä pääsee kehittymään suuri rakkaustarina. Spektaakkelimaisia taistelukohtauksia ei ole muutamia pomminräjäytyskohtauksia lukuun ottamatta. Sen sijaan sodan julmuudet näytetään muiden tapahtumien kautta, näyttämällä esimerkiksi, kuinka tylysti naisvankeja kohdellaan.
Lavasteena toimii Lapin kaunis luonto. Autenttisuutta lisää se, että näyttelijät opettelivat pohjoisen murteen varsin hyvin. Etelän ihminen ei juuri säröjä kuule.
Ennen kuin elokuva oli esitetty Suomessa, Helenaa esittävä Krista Kosonen palkittiin Shanghain kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Lokakuussa hän sai parhaan naisnäyttelijän palkinnon International Historical Film Festivalilla Belgiassa. Marita Nyrhinen
Käsikirjoitus: Antti J. Jokinen, Katja Kettu.
Tuotanto: Solar Films/ Markus Selin, Jukka Helle.
Kuvaus: Rauno Ronkainen.
Leikkaus: Benjamin Mercer.
Lavastus: Kari Kankaanpää.
Puvustus: Anna Vilppunen.
Maskeeraus: Riikka Virtanen.
Foley artist: Caoimhe Doyle.
Musiikki: Pessi Levanto.
Pääosissa: Krista Kosonen, Lauri Tilkanen, Pirkka-Pekka Petelius, Leea Klemola, Seppo Pääkkönen, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Johannes Brotherus.
Levitys: Nordisk Film.
Kesto: 119 min.
Näytös sunnuntaina 22.11. klo 15.30 – Liput 10 €
Trio Cinema soittaa festivaalilla elokuvamusiikin toivekonsertissa Hyvät, pahat ja toivotut kappaleita, jotka ovat muuttuneet ikivihreiksi sillä hetkellä, kun ne on kuultu valkokankaalta ensimmäisen kerran.
Konsertin valmistelut on aloitettu viime kesänä. Samaan aikaan eri henkilöt ovat kertoneet, mitä elokuvamusiikkia he haluaisivat konsertissa kuulla. Ohjelmisto on pääosin koottu näiden pohjalle. Kappaleiden välissä niitä toivoneet kertovat, mitä toivotut kappaleet, niihin liittyvät elokuvat ja tapahtumat heille merkitsevät.
Noin kahdenkymmenen ikivihreän elokuvasävelmän sovittaminen festivaalikonserttia varten, on vaatinut melkoisen työn. Trio Cinema koostuu eteläpohjalaisista musiikin moniosaajista, jotka ovat kukin tahoillaan toimineet haasteita pelkäämättä. Nyt kuultava kokoonpano on ennenkuulematon. Trio Cinemassa soittavat huilisti Maria Besis, pianisti Raili Peltonen ja sellisti Jussi Peltonen.
– Tartuimme innoissamme elokuvamusiikin konserttiajatukseen. Kaksi taidemuotoa lyö oivallisesti kättä Hyvät, pahat ja toivotut -illassa. Elokuvassa tunteet ja tunnelmat saavat vahvistusta ja väritystä musiikin läsnäolosta. Kiintoisa ilta on tulossa, lupaa pianisti Raili Peltonen.
Konsertin ohjelma (toivekappaleet)
Sunnuntaina 22.11. klo 18.30 – Liput 15 €
